Piipu on yhdistelmä nopeutta ja räjähtävää voimaa, sekä elämäniloa ja pohjatonta rakkautta. Odotin siitä pentuna, että se kasvaa suurikokoinen pirttihirmu joka tulee pitämään talossa jöötä kaikille, eikä mitään tapahdu sen tietämättä. Jälkimmäinen kyllä pitää paikkansa, sillä Piipu elää yhdessä tekemisestä ja kaikessa mukana olemisesta! Piipu on seurallinen ja lempeä, vaikkei se aina todella menevällä luonteellaan ehkä tuo sitä kaikista selkeiten esille – miksi esimerkiksi tervehtiä rauhallisesti ja hillitysti, kun voi tehdä sen sadalla Piipu-koiran voimalla ja tuoda sen selkeästi selville, että Piipu R-A-K-A-S-T-A-A kaikkia! Se ei oikein ole tähän mennessä osannut provosoitua toisten riidan haastamisesta, eikä sitä kiinnosta lähteä riitelemään vaikka vastapuoli kuinka yrittäisi. Leikkimään kyllä voi lähteä riidan haastajankin kanssa, mutta Piipu on kyllä oppinut että se ei välttämättä ole riitapuakrin kanssa kivoin yhteinen tekeminen.

Korkean saalisvietin lisäksi Piipu tekee hommia erinomaisesti myös ruoalla. Vielä ei ole ruokaa löytynyt mikä ei maistuisi. Kaikki ruokaisena on myös plussaa, että kroppakaan ei pistä vastaan millekään ruoka-aineelle. Leikkiessä Piipu on todella fyysinen, se rakastaa hypätä lelun kanssa ohjaajaa vasten ja tuoda lelua tarjolle ihan vaan, jotta voi purra täydellä suulla ja maata lelun päällä samalla paijattavana ollessa. Treenatessa Piipun kanssa on korostunut kovasti vireenhallinta, ei niinkään sen ylläpitäminen – tästä on kiittäminen ohjaajaa, sitä saa mitä vahvistaa. Piipu tekee kaiken aina äärimmäisellä nopeudella ja voimalla, jota tästä pienestä taskuraketista nyt vain irtoaa. Vakavuutta sen tekemisessä ei kuitenkaan usein nähdä (paitsi puruissa), se tekee kaiken huumori mukana ja virne suupielessä.

Kotona henkilökohtaisesti toivoisin koiran olevan kotona hieman huomaamattomampi, kuin mitä Piipu itse on. Se osaa rauhoittua, eikä se ole koko ajan touhuamassa omiaan tai nouse joka kerta makuulta jos itse lähtee tekemään jotain. Mutta silloin kun se osallistuu, se tekee sen todellakin vilkkauttaan ilmentäen. Se rakastaa huomiota ja esimerkiksi vieraita ollessa se helposti protestoi, jos ei saa olla huomion keskipisteenä ja alkaa keksimään vekkulitemppuja jotta katseet kääntyisivät takaisin oman elämänsä superstara Piipuun. Tavallaan söpö piirre, mutta henkilökohtaisesti voisin tästä osasta luopua – mutta onneksi se on vain pieni osa kokonaisuutta, eikä todellakaan tapahdu päivittäin.

Kokonaisuutena Piipu on koira omaan makuuni. Kaikki tehdään suurella tunteella ja omistautumisella, vaikkakin siinä näkyy paikoitellen pieni haaveilija joka haluaisi tehdä asiat ihan vaan ja ainoastaan huumorilla!